Pältsa 2018
Syksyn saavuttua lähdin vielä tunturivaellukselle syys-lokakuun vaihteessa, kuten parina edeltävänäkin syksynä (2016 Ounastunturi, 2017 Abisko). Tällä kertaa olin yksin reissussa. Kohteeksi valitsin sen vuoksi tutun Kilpisjärven seudun, tarkemmin ottaen Pältsan alueen Kilpisjärven länsipuolella. Norjan Signaldalenista olisi näppärä suunnata tunturiin. Nettikertomusten mukaan Signaldalenista Gappohytalle voi ajaa maastopyörälläkin, joten harkitsin pyöräilyä itsekin. Vähän runsaammasta varustuksesta (reilummin evästä, vaatetta ja 2 makuualustaa) johtuen rinkasta tuli niin painava, että jätin pyöräilyn pois suunnitelmasta.
26.9.2018 Keskiviikko
Iltapäivän päätteeksi pakkasin tavarat autoon ja lähdin ajamaan, oli satanut vettä koko päivän ja satoi edelleen. Auton tankkasin Iissä, toisen kerran Kolarissa illan jo pimetessä.
Sade jatkui, Muoniossa käväisin vielä kaupassa ostamassa kotiin unohtuneiden juuston ja metvurstin tilalle juustoa ja metvurstia. Auton lämpömittarissa ulkolämpötilaa osoittava lukema
oli pienentynyt matkan kuluessa ja oli vain + 2 astetta. Ennen Karesuvantoa lämpötila laski yhteen ja sade muuttui räntäsateeksi. Lämpötila laski sitten edelleen nollaan ja lumipyry
oli jo aika sakea, lunta alkoi näkyä maassa tien laidoilla ja pian lunta oli tielläkin, tien pinta vaikutti liukkaalta, joten ajovauhti piti hiljentää viiteenkymppiin. Vastaantulevat
rekat vilkuttivat valojaan välillä. Radiossa varoitettiin lumisateen vaikeuttavan ajokeliä Enontekiön kunnan alueella. Mieleen tuli vuoden 2000 retkellä opittu: Kilpisjärvelle on
pitkä matka. Parikymmentä kilometriä ennen Kilpisjärveä ajoin tiensivuun ja päästin rekan ohitseni, rekan auraamaa jälkeä pääsin sitten ajamaan Suomen maanteiden korkeimman kohdan,
Muotkatakka 565,8 m, yli Kilpisjärvelle. Suuntasin Mallan luonnonpuiston parkkialueelle, saavuin sinne klo 23. Huonon ja liukkaan kelin vuoksi en halunnut pimeässä enää jatkaa Norjaan
mutkaiselle Skibotteniin laskevalle tielle, joten laitoin telttapatjan auton lattialle ja vetäydyin makuupussiin nukkumaan, iltapalaksi otin Cafe Lattea ja pari leipää Kallen kaviaarilla.
27.9.2018 Torstai, Signaldalen-Moskkugaisin ja Pältsan välisen satulan 1062 m vierusta 17,8 km
Yöllä oli melko kylmä, nousin ylös klo 06 aikaan, ulkona sää oli selkeämpi ja kuu näkyi Pikku-Mallan yläpuolella, lunta näkyi tunturin rinteellä. Söin kaksi kaviaarileipää aamiaiseksi.
Starttasin sitten auton, lämpömittari näytti – 1 astetta, kävin ulkona tuulilasin sulamista odotellessani, huomasin auton toisen etuvalon olevan pimeänä, ilmeisesti tämän vuoksi olivat
rekat yöllä vilkuttaneet valojaan. Vaihdon autoon ehjän lampun, lähdin sitten klo 07 jälkeen ajamaan kohti Norjaa. Tie oli vähän jäinen ja ajovauhti oli parempi pitää hitaana, muuta
liikennettä ei onneksi ollut. Kun pääsin alemmaksi lämpötila kohosi ja alhaalla vuonon rannalla oli 4 astetta lämmintä. Jatkoin vuonon rannan tietä, käännyin sitten Signaldaleniin.
28.9.2018 Perjantai, Moskkugaisin ja Pältsan välisen satulan 1062 m vierusta-Pältsa-Signaldalen 24,2 km
klo 06 heräsin (tai herätysklo soi, en ollut juuri palelun vuoksi nukkunutkaan), pötköttelin vielä päivän valkenemista odotellessani. Vesi oli osaksi jäätynyttä juomapullossa.
Ulkona oli kirkas sää, aurinko teki nousuaan. Hain vettä ulkoa kivien välistä, vettä sai otettua puoli mukia kerrallaan, täytin termospullon. Kaasukeitin toimi jotenkuten, kun olin
lämmittänyt kaasupulloa hetken paidan alla. Söin Reiter Pasta carbonara with ham aterian. Sitten tyhjensin rinkasta tavarat, lastasin tilalle päiväretken tarpeita ja lähdin nousemaan
kohti Pältsan 1267 m huippua. Varustuksena oli nyt kerraston päällä fleecehousut, fleecepusero, kuorihousut ja hiihtotakki, päässä pipo ja putkihuivi, kädessä hiihtohanskat. Sormia ja
varpaita paleli, mutta jyrkässä nousussa ne hiljalleen lämpenivät. Nousu huipulle oli lopuksi melko jyrkkä, Maisemia näkyi hyvin. Sitten kuljin pitkin huippuharjannetta, kunnes
laskeuduin 1442 m huippua edeltävään satulaan.
Huomioita: kesään kelpaava vaellusvarustus ei nyt oikein riittänyt, oli vähän liian kylmä. Pältsan laaksoon pitäisi käydä paremmin tutustumassa kesäkelillä.
Vaelluskertomuksia
Kåtotjåkka 2022Šielmmačohkka 2022
Pältsa 2021
Govddosgáisi 2021
Saltfjellet 2020
Abisko-Ballinvaggi-Abisko 2019
Stora Sjöfallet, Sarek 2019
Pältsa 2018
Varangin niemimaa 2018
Abisko-Nissonvaggi-Abisko 2017
Ritsem-Brynvatnet-Ritsem 2017
Kallaktjåkkå 2017
Kebnekaisen seutu 2016
Sarek, Pårte 2015
Halti 2014
Rastigaisa, Guivin reitti 2014
Jotunheimen 2013
Halti 2012
Kebnekaisen seutu 2011
Abisko-Nallo-Abisko 2010
Sarek 2009
Vassdalsfjellet, Måskugaisi ja Paras 2008
Kvikkjokk-Sulitjelma-Kvikkjokk 2007
Ahkka-tunturi 2006
Nikkaluokta-Kebnekaise-Katterjåkk Turiststation(Riksgränsen) 2005
Pältsa 2004
Abisko-Kilpisjärvi 2003
Mannfjellet 2002
Halti 2001
Rieppegaise 2000