Kebnekaisen seutu 2011
Tämän vuoden vaelluksen kohteeksi olimme jälleen valinneet Ruotsin tunturit, niitähän maassa riittää. Kebnekaisen alueella on melko tiheä tupaverkosto ja selkeät merkityt reitit siltoineen ja pitkospuineen, joten vaeltaminen alueella on ongelmatonta. Laddjuvaggin ja Vistasvaggin laaksoja lukuun ottamatta pusikko on vähäistä. Lomien ajankohdista johtuen lähdimme matkaan jo kesäkuun alussa, mikä etukäteen tuntui vähän arveluttavalta lumitilanteen kannalta.
1. päivä 4.6.2011 lauantai, Nikkaluokta - Cievrralahku 17,3 km
Nikkaluoktassa klo 07:30, ruokailu, vaatteiden vaihto, kantamusten viimeistely, rinkat painoivat 23,5 kg ja 24,5 kg. Kävelemään klo 08:34.
Aluksi kävelimme Kebnekaisen tunturiasemalle vievää leveää polkua lehdettömässä koivumetsikössä, tyyntä pilvipoutaa, melko lämmintä. Cievrrajohkan sillan luona tauko, juomaa, alkoi sataa, kuorivaatteet päälle.
2. päivä 5.6.2011 sunnuntai, Cievrralahku - Darfaljohkan silta 10,2 km
Yöllä kova tuuli haittasi nukkumista, mutta eipä sitä ensimmäisenä telttayönä yleensäkään juuri saa nukuttua. Aamulla tuuli oli edelleen kova länsiluoteesta ja lunta tuiskutti hieman.
Teltan eteiseen oli tullut lunta, ei onneksi kenkien sisälle kuitenkaan. Päätimme odotella tuulen tyyntymistä. Sää kirkastui hieman ja auringon kajoa näkyi välillä pilvien lomasta,
tuulikin väheni ja klo 13 lähdimme kävelemään lumella länteen päin kohti Tarfalan laaksoa. Lumi kantoi aika hyvin ilmeisesti yöllä olleen pakkasen ansiosta. Noustessamme rinnettä ylemmäs tuuli taas yltyi.
Kuoriasu yllä ja tuulenpitävät rukkaset käsissä tarkenimme kuitenkin hyvin, vain poskia hieman paleli. Loppunousu noin 1560 metriin Darfalcohkkan ja Darfalcorrun väliseen satulaan oli melko jyrkkä,
välillä kovat tuulen puuskat horjuttivat ja piti odottaa tuulen heikkenemistä rinteeseen nojaten. Näkymät Darfalvaggiin olivat varsin talviset, tunturien huiput olivat pilvessä ja maa lumessa.
3. päivä 6.6.2011 maanantai, Päiväretki Skarttoaiville 15,5 km
Klo 06 aikaan aurinko tuli esiin Darfalcorrun takaa ja alkoi paistaa telttaan, taivas oli liki pilvetön. Koska oli kirkas sää, päätimme tehdä päiväretken Skarttoaivin suuntaan. Pakkasimme päiväreput,
otimme mukaan varalta noin 7 litraa vettä kanisteriin, jota käytämme tavallisesti leirissä ollessamme. Läksimme kävelemään klo 08:30, ensin pari kilometriä Kebnekaisen tunturiasemalle polkua pitkin,
asema oli vielä suljettu, pari telttaa oli pystyssä aseman vieressä. Tunturiasemalta jatkoimme alas Laddjuvaggiin sillalle (Elsas bro). Sillan luona pidimme juomatauon, sää oli jo helteinen,
olimme saaneet toivomamme kesäiset olosuhteet täksi päiväksi. Sitten kuljimme Laddjujohkan vartta itään välillä melkoisessa louhikossa. Kun etelän puoleinen rinne alkoi näyttää siltä,
että sitä pitkin pystyisi kiipeämään ylös, aloimme nousta, aluksi koivikossa, pian puuraja jäi taakse. Nousu oli jyrkkää ja taukoja piti pitää usein. Noin 900 metrin korkeudessa käännyimme sitten länteen kohti 1293 m.
huippua. Lumikenttiä alkoi jälleen olla rinteessä, lumi kantoi kuitenkin hyvin. Kiersimme huipun 1293 m eteläpuolitse tasaiselle alueelle noin 1280 metriin, missä pidimme taukoa. Tästä eteenpäin lumipeite oli yhtenäinen.
Lumi kantoi vielä hyvin ja nousimme etelälounaan suuntaan ylös rinnettä 1580 metriin tunturin harjanteelle. Pilviä oli alkanut ilmaantua etelästä päin ja tuuli oli yltynyt.
Harjanteella tuuli oli jo kova ja laitoimme kuoritakit päälle. Kävelimme harjaa pitkin 1640 metriin saakka, mistä Skarttoaivin huippu jo näkyikin.
4. päivä 7.6.2011 tiistai, Darfaljohkan silta - Kuoperjåkkan taukotupa 18,6 km
Yön aikana sade alkoi, aamulla leirin purku sateessa, liikkeelle klo 09:50. Kebnen tunturiaseman ohitse polkua pitkin Laddjuvaggia länteen päin, sadetta koko ajan, välillä siltoja purojen yli,
jäätikön silottamia kallioita, nummea. Tauko 7 km jälkeen. Matkan jatkuessa sade loppui, edessäpäin näimme ja kuulimme sohjovyöryn, Skarttoaivin ja Liddubaktin välisestä kurusta vyöryi suuret määrät vettä,
lunta, jäätä ja kiveä alas Laddjuvaggiin. Kohdalle päästyämme totesimme vyöryn yltäneen lähes vaellusreitille. Odottelimme paikalla tovin ja vielä pari pienempää vyöryä tuli alas.
5. päivä 8.6.2011 keskiviikko, Kuoperjåkkan taukotupa - Unna Räitä Stuga 19,4 km
Yön aikana satoi, aamulla sade väheni, sitten loppui, liikkeelle klo 10:30. Kuljimme pitkin Kungsledeniä lumialueita ja puroja kiertäen ja välillä ylittäen. Gaskkasjohka virtasi vuolaana ja tulvi,
yli kuitenkin päästiin kuivin jaloin. 7 km jälkeen klo 14 aikaan Sälka tuvilla pidimme taukoa, tupaisäntää ei vielä ollut paikalla, istuimme. Sää kirkastui aurinkoiseksi. Huomioiden vähenevän pilvisyyden,
vuorokaudenaikaan liittyvän auringon sijaintisuunnan ja tulevan reittimme nousuvoittoisuuden, teimme harkinnan jälkeen päätöksen ottaa kuoritakit pois päältä. Niinpä pystyimmekin jälleen jatkamaan matkaa,
nyt kohden Stuor Reaiddavaggia. Sälka tupien yläpuolinen rinne oli täynnä lunta ja vettä ja siinä yksi jalkinekin kastui, matka kuitenkin eteni. Yhtenäinen lumi alkoi 1000 metrissä,
Stuor Reaiddavaggi edessäpäin oli lähes täysin lumen peittämä, ja järvi oli jäässä. Lumen alla virtasi puroja, eteneminen kävi hankalaksi. Pidimme taukoa ja laitoimme minisukset jalkaan.
6. päivä 9.6.2011 torstai, Unna Räitä Stuga - Darfaljohkan silta 17,8 km
Aamulla aurinko tuli taas esiin Räitatjåkka tunturin takaa, pilviä ei juuri ollut, sää vaikutti erinomaiselta ja päätimme käyttää päivän jojo-reitin kulkemiseen.
Kuivattelimme tovin varusteita tuvan edustalla auringossa. Liikkeelle lähdimme klo 11:30. Tuvan vierestä kulkeva puro oli kovin vuolas nyt ja se piti ylittää alajuoksultaan lumisiltaa pitkin.
Matka jatkui kalliokynnystä pitkin, vieressä oli 150 m jyrkänne alas Unna Reaiddavaggin itäiseen osaan. Pian tuli eteen alas viettävä lumikenttä, lunta pitkin oli kuitenkin helppo kävellä, pinta ei ollut liukas.
Lumi jatkui liki yhtenäisenä ylös Pyramidenin ja Knivkammenin väliseen satulaan, jossa 1457 m korkeudella pidimme taukoa jyrkän nousun jälkeen maisemia valokuvaten.
7. päivä 10.6.2011 perjantai, Darfaljohkan silta - Nikkaluokta 17,0 km
Aamuaurinko paistoi jälleen klo 06 aikaan telttaan ja sää oli heti aamusta helteisen kuuma, tuulta ei ollut. Runsas lumessa tarpominen ja sulamisvesien paljous oli kääntänyt yleisen mielipiteemme siihen suuntaan,
että vaelluksesta oli jäljellä vain marssi Nikkaluoktaan. Lähdimme liikkeelle klo 09:50. Polku oli leveä ja pitkospuin ja silloin varustettu, lunta ei enää tällä korkeudella ollut.
Huomioita: Vaikka sää vaihteli laidasta toiseen, yksinkertainen kolmen kerroksen varustus (kerrasto-, fleece-, kuori-) toimi kaikissa olosuhteissa, lukuun ottamatta kenkiä, jotka eivät toimineet silloin, kun vettä oli yli kengän varren korkeuden. Pidemmät sukset olisivat olleet paremmat, minisuksilla lumi upotti liikaa. Ruokapuolella myslin mukaan ottaminen osoittautui turhaksi, sitä ei syöty lainkaan, myös kiisseli ja glukoosipastillit säästyivät. Gatoradea meni yksi purkki. Patukoita meni 2-3 päivässä, metvursteja 2. Jatkossa eväänä Reiter aamuin illoin, kahvi ja keksi aamulla, 3 patukkaa, 2 metvurstia, gatoradea? Kesäkuun alkupäivinä lunta on tunturissa vielä liikaa, 1000-1100 metrin jälkeen lumi peitti maata kaikkialla, vaellus ei ole kovin miellyttävää upottavassa lumessa, vesistöjen ylitykset ovat välillä hankalia. Ajankohdan hyviin puoliin voidaan lukea hyttysten ja muiden turistien puuttuminen, jopa Kungsledenillä sai vaeltaa näkemättä kumpiakaan, Laddjuvaggin pusikoissa muutamia näkyi.
Vaelluskertomuksia
Kåtotjåkka 2022Šielmmačohkka 2022
Pältsa 2021
Govddosgáisi 2021
Saltfjellet 2020
Abisko-Ballinvaggi-Abisko 2019
Stora Sjöfallet, Sarek 2019
Pältsa 2018
Varangin niemimaa 2018
Abisko-Nissonvaggi-Abisko 2017
Ritsem-Brynvatnet-Ritsem 2017
Kallaktjåkkå 2017
Kebnekaisen seutu 2016
Sarek, Pårte 2015
Halti 2014
Rastigaisa, Guivin reitti 2014
Jotunheimen 2013
Halti 2012
Kebnekaisen seutu 2011
Abisko-Nallo-Abisko 2010
Sarek 2009
Vassdalsfjellet, Måskugaisi ja Paras 2008
Kvikkjokk-Sulitjelma-Kvikkjokk 2007
Ahkka-tunturi 2006
Nikkaluokta-Kebnekaise-Katterjåkk Turiststation(Riksgränsen) 2005
Pältsa 2004
Abisko-Kilpisjärvi 2003
Mannfjellet 2002
Halti 2001
Rieppegaise 2000