Pältsa 2021
Lyhyt pistäytyminen tuntureille oli vielä syksyllä tarpeen tehdä. Aikaa olisi tietysti rajallisesti käytettävissä. Reissukohdetta valitessa ensi alkuun suunnitelmissa
oli mukana Ounastunturi tai Haltin suunta. Ulkomaille matkustaminenkin alkoi sitten vaikuttaa mahdolliselta, joten otin Pältsan seudun myös mukaan kaavailuihin.
Menisinkö sitten Norjan ja Signaldalenin kautta vai miten, ei ollut matkaan lähtiessä vielä selvää. Lopulta reittisuunnitelma selkeni pohjoiseen ajaessa, menisin
laivalla Kilpisjärven yli ja siitä jalan kohti Pältsaa. Tiistai 14.9.2021. Oulussa sateli koko päivän räntää/lunta.
Keskiviikko 15.9.2021, Kilpisjärvi - Pältsanvaggi 25,7 km
Herätys klo 05:30, pukeutuminen, ruokailu, tavaroiden pakkaaminen, autoilemaan klo 05:51. Hämärää oli vielä, aika selkeä sää, pilviä, mutta kuivaa. Kilpisjärvelle saavuin
hieman ennen klo 09. Kauppa aukesi klo 09, hain kaupasta 40 euroa ja kaksi levyä suklaata. Sitten ajoin laivarantaan ja pysäköin auton. Vaihdoin retkikamat päälle,
varustuksena oli fleecehousut, tuulitakki, pipo, putkihuivi ja hanskat, nostin rinkan selkään ja siirryin 10 metriä jonottamaan laivaan pääsyä. Jonottajia olikin kertynyt
jo paljon varhaisesta ajankohdasta huolimatta, olivat enimmäkseen matkalla kolmen valtakunnan rajapyykille. Pääsin laivaan, maksoin 40 euroa meno-paluusta. Laiva lähti
klo 10 aikoihin. Valtakunnan raja ylittyi huomaamatta ja pian nousin rantaan Ruotsin kamaralle Golddaluoktassa. Korjasin vielä kenkien nauhoitusta ja siirsin kameran ja
mukin rinkan rintaremmiin. Pari muutakin vaeltajaa oli lähdössä Pältsan suuntaan, jokunen sana vaihdettiin. Sitten noin klo 11 menin poroaidan portista ja aloitin reissun
kävelyosuuden. Seurasin hyvää polkua ja talvireitin viitoitusta halki ruskan väreissä komeilevan tunturikoivikon. Polun vieressä virtasi puro, josta hörppäsin juomaa.
Koivikossa oli myös turvekammi, kurkkasin sisään, rakennelma vaikutti aivan hyväkuntoiselta ja tarvittaessa siinä voisi yöpyä. Parin vähän jyrkemmän törmän jälkeen pääsin
puurajan yläpuolelle, polku oli helppokulkuinen ja talvireitin viitat antoivat suuntaa, kulku jatkui kohti Tuipalin ylänköä. Olin autolla jättänyt päälle kaksi paitaa,
pian piti toinen ottaa pois, oli melko lämmin ja yhdelläkin paidalla tarkeni hyvin. Sää oli kuiva, oli pilvistä. Lumiraja oli n. 800 metrissä, sen yläpuolella lunta oli
maassa ohuelti. Nousun jälkeen oli tasaista maastoa ja pidin melko reipastakin vauhtia välillä. Reitti laskeutui Lahkunjoaskejärville, sen jälkeen oli melkoinen nousu.
Harjalta näkyi vähän jo Pältsan massiivia. Alamäki kohti Ruovddasvaggejärveä oli pitkä ja loiva, söin alamäkeen kävellessä suklaapatukan. Seuraavan harjanteen päältä
Pältsa näkyikin jo hyvin. Sää oli täällä selkeämpi ja jopa aurinkoinen. Otin valokuvia polkua alas kulkiessani.
Retki Pältsatunturiin 9,4 km
Oli melko aurinkoinen ja tyyni sää, moista sääikkunaa ei sopinut hukata, joten tyhjentelin kaikki tavarat rinkasta ja laittelin päiväretkitavarat sinne ja klo 16:59
läksin päiväretkelle kohti Pältsatunturia. Terävämmällä 1401 m huipulla en ollut vielä käynyt. Etukäteistiedustelumateriaalin (Lapin Kansa 14.09.2021) perusteella aurinko
laskisi noin klo 20:00. Vähän arvelutti, ehtisinkö ennen pimeää takaisin teltalle, varalta oli mukanani otsalamppu. Laitoin myös telttapaikan sijainnin ylös älypuhelimen
karttaohjelmaan. Ensimmäisellä purolla ruokailin kofeiini-kola energiageelin ja hörpin vettä päälle. Olin ottanut vesipullot mukaani, mutta arvelin, että täytän ne vasta
palatessa, niin on kevyempi kulkea, vettä tarvitsisin sitten leirissä ruoan laittoon. Jatkoin vielä evästelyä kävellessäni syömällä suklaapatukan. Ylitin sitten
Pältsanjohkan kiviä pitkin, vettä oli aika paljon ja kivet olivat hyvin liukkaita, kuten jäätikköpuroissa yleensäkin. Pältsan laaksoa oli helppo kulkea, maasto oli
ruohikkoista, kuljin loivasti ylöspäin melko hyvää vauhtia pitäen. Pääsin Pältsan huippujen välistä laskeutuvan kurun luo klo 17:54, lähdin nousemaan varsin jyrkkää
rinnettä. Nousun aikana vilkuilin ajankulua puhelimesta ja pohdin, että 18:30 pitäisi ehkä jo kääntyä. Rinne oli jyrkkää, tunsin, että jaloista voimat alkoivat olla
vähissä, sääriin tuli lihaskramppejakin. Nyt huomasin, että täällä ylhäällä ei ole vettä saatavilla, olisi siis kannattanut täyttää juomapullot alhaalla purolla.
16.9.2021 Torstai, Mosgángáisi ja Juoksavatnjunni 9,4 km
Aamulla herätessäni oli jo valoisaa. Kondenssia oli tyynen yön jäljiltä teltan katossa ja ulomman makuupussin pinnalla. Märät vaatteet olivat edelleen märät. Hain
vettä purosta ja valmistin aamupalaksi Reiter aterian, sen päälle join kahvi-kaakaota, söin leivät juustolla ja metvurstilla sekä pullan. Pilvet olivat matalalla,
maisemia ei näkynyt, ei olisi kiirettä lähteä mihinkään. Sitten kuitenkin tuuli virisi, pilvi alkoi rakoilla ja aurinko näkyi paistavan tunturin rinteeseen
Juoksavatnjunnilla. Tuumin, että voisihan sitä pienen kävelyretken tehdä. Vaihdoin märän urheilukerraston ylleni ja märät sukat jalkoihin, päälle kuorihousut ja kuoritakin.
Arvelin, että ylämäkeen noustessa kehon tuottama lämpö ja tuulen tuoma reipas ilmanvaihto auttaisivat kuivattamaan märät kamppeet. Päiväretkitarvikkeet rinkassa lähdin
klo 11 aikaan kulkemaan rinnettä ylös lännen suuntaan. Noustessa tulikin pian lämmin. Päästyäni tunturin jyrkän rinteen alapuolelle, kuljin jonkin matkaa vasemmalle ja
pääsin Juoksavatnjunnilta alas laskevan kurun suulle. Siitä nousin oikealle tunturin harjalle. Ylhäällä lumi peitti kivikkoa ja aurinko paistoi pilvien yltä. Tuuli
reippaasti lounaasta ja pilvet jäivät edessä olevien tuntureiden taakse. Näkyvyyttä oli Pältsan huippujen suuntaan ja alas Pälsanvaggiin.
Teltalle pääsin klo 15:30. Nostelin makuupussit, kengät ja vaatteita ulos aurinkoon ja tuuleen kuivumaan, sukkia kuivattelin ojentamalla jalat aurinkoon, aluskerrasto olikin
jo kuivunut päiväretken aikana. Ulkolämpötila oli + 4 astetta. Lueskelin karttaa ja söin suklaata. Auringon laskettua tuntureiden taa nostelin tavarat telttaan ja valmistin
iltapalaksi Reiter aterian, lisäksi join kahvi-kaakaota ja söin leivät juustolla ja metvurstilla sekä pullan. Seuraavan päivän suunnitelmaksi oli kehkeytynyt se, että
lähtisin jo siirtymään kohti laivarantaa niin ei menisi niin tiukille kotiin ehtimisen kanssa. Taivaalla oli näkynyt jalaspilviä ja luoteesta oli tulossa utupilviä, sää
saattaisi huonontua tulevina päivinä. Yöllä lämpötila laski kahteen pakkasasteeseen, tähtiäkin näkyi, tuulta oli jonkin verran.
17.9.2021 Perjantai, Pältsanvaggi – Kilpisjärvi 25,7 km
Herätys klo 05:00, oli vielä melko hämärää, otsalampun valossa laittelin aamupalaksi Reiter aterian, lisäksi join kahvi-kaakaota ja söin leivät juustolla ja metvurstilla
sekä pullan. Kylmää oli, en viitsinyt heti tulla pois makuupussista, vaan lepäilin aterioinnin päälle ja siiten keräilin ja pakkailin tavaroita puoliksi pussissa ollen.
Sitten piti makuupussitkin pakata. Lopulta piti märät fleecehousut ja tuulitakki laittaa päälle, niiden päälle laitoin teltan purun ajaksi kuorivaatteet. Teltta oli kuurassa,
sain sen kuitenkin pakattua, lopuksi sulloin kuoriasunkin rinkkaan ja sidoin kengännauhat kiinni. Klo 08:38 lähdin kävelemään, aurinko paistoi hieman edestäpäin, Tuipalin
ylängön päällä lepäsi pilvi. Kävelyn aikana piti toistuvasti ottaa valokuvia aamuauringon valaisemista tuntureista.
Vaelluskertomuksia
Kåtotjåkka 2022Šielmmačohkka 2022
Pältsa 2021
Govddosgáisi 2021
Saltfjellet 2020
Abisko-Ballinvaggi-Abisko 2019
Stora Sjöfallet, Sarek 2019
Pältsa 2018
Varangin niemimaa 2018
Abisko-Nissonvaggi-Abisko 2017
Ritsem-Brynvatnet-Ritsem 2017
Kallaktjåkkå 2017
Kebnekaisen seutu 2016
Sarek, Pårte 2015
Halti 2014
Rastigaisa, Guivin reitti 2014
Jotunheimen 2013
Halti 2012
Kebnekaisen seutu 2011
Abisko-Nallo-Abisko 2010
Sarek 2009
Vassdalsfjellet, Måskugaisi ja Paras 2008
Kvikkjokk-Sulitjelma-Kvikkjokk 2007
Ahkka-tunturi 2006
Nikkaluokta-Kebnekaise-Katterjåkk Turiststation(Riksgränsen) 2005
Pältsa 2004
Abisko-Kilpisjärvi 2003
Mannfjellet 2002
Halti 2001
Rieppegaise 2000