Abisko-Cuonjavaggi-Abisko 2024
Suunnitelmana oli tehdä vielä syyskuun sooloretki tutuille tuntureille Abiskon alpeille. Aikaa oli nyt enintään 5 päivää, joitakin huiputuksia ehtisi ehkä tehdä. Uusia vaelluskenkiä oli samalla tarkoitus testata. Kantamuksen painon olin saanut nyt alle 15 kiloon, pois pakkauksesta jäivät kahlausjalkineet, virtapankki, toinen kaasupullo ja otsalampun varapatterit ja vaihtopaita.
Abisko-CuonjavaggiMaanantai 9.9.2024. Lähdin ajamaan klo 07:30, Ylitorniolla tankkasin auton ja ostin kaupasta matkaeväitä. Saavuin Abisko Turist rautatieaseman luo parkkipaikalle klo 14:11. Vaatetuksen vaihdon ja pakkauksen viimeistelyn jälkeen lähdin kävelemään. Sää oli puolipilvinen, lämpötila +18 astetta, jo automatkalla oli tuuli autoa heilutellut ja oli edelleen aika reipas. Tavoitteenani oli nyt Čuonjávággi, Lapporten, joten suuntasin aluksi Báddosdievválle johtavalle Paddus Naturstigen polulle. Koivumetsään oli tullut jo syys ja lehdet kellersivät ja lensivät tuulessa. Maasto oli kuivaa, vesipaikkoja ei juuri näkynyt, kunnes tavoitin pienen järven/lamme reilun 4 km kävely jälkeen. Hörppäsin vettä lammesta ja jatkoin matkaa. Koivikko harveni ylempänä ja tuuli voimistui. Saavutin Báddosdievván, nousin se huipulle, 630 m. Huipulla oli neljä Bulgaaria ja hillitön tuuli, lippalakki meinasi lähteä tuulen mukaan. Laskeuduin alas tievan laitaa ja jatkoin kulkua Lapportenille vievää polkua pitkin. Puron luona pidin tauon ja söin suklaapatukan. Sopivia teltan paikkoja ei nousun aikana näkynyt. Pääsin sitten Čuonjávággin alkuun, tuuli tuli vastaisena laaksoa pitkin ja oli kova, pidin törmän takana taukoa, laitoin tuulitakin ylle ja putkihuivin, jotta sain lipplakin pysymään päässä.
Teltan paikkaa ei tässäkään ollut, joten jatkoin matkaa. Ohitin laakson järvet, aallokko oli melkoinen ja tuuli nosti vesisumua ilmaan. Järvien luona ei tuulensuojaisia telttapaikkoja ollut. Pian toisen järven ohitettuani saavuin tasaiselle heinikkoalueelle, jossa teltalle oli hyvin tilaa, purokin oli lähellä. Tuuli oli tässä kuitenkin niin kova, että telttaa ei voinut siihen laittaa. Tuumailin hetken ja söin suklaapatukan. Lähdin sitten etsimään paikkaa sivulta oikealta lännen suunnalta laskevan puron laaksosta. Pian löytyikin hieman suojaisempi kohta.
Pystytin teltan, tuulen puoleisen päädyn ankkuroin narulla ja vaellussauvoilla kiviin. Rakentelin sitten kivistä muuria tuulensuojaksi, tuulen suunta vähän vaihteli. Hain vielä purosta vedet, pääsin telttaan klo 21:25, oli jo melko hämärää. Tuuli heilutti telttaa niin, että kävin vielä kivimuuria korottamassa ulkona. Klo 22 jälkeen pääsin Reiter illallisen valmistamaan, sen jälkeen levolle.
Cuonjavaggi-Čuonjáčohkka-AbiskoTiistai 10.9.2024 Yöllä tuuli heilutti telttaa sen verran paljon, että en juuri pystynyt nukkumaan. Aamulla yksi maakiila teltan nurkasta oli irronnut, muut kiinnitykset kestivät. Aamulla tuuli jatkui kovana, oli puolipilvistä. Reiter aamupalan jälkeen päätin lähteä päiväretkelle katsomaan Čuonjáčohkkan suunnan tilannetta.
Nousin rinnettä tunturin kivikolle saakka, siellä tuuli oli vielä kovempi ja huippu meni pilveen, joten en jatkanut ylös, vaan laskeuduin ensin alemmaksi ja kuljin sitten takaisin teltalle, missä olin klo 10:58. Tuuli oli nyt yltynyt, pohdin, että pitäisikö odottaa tällä telttapaikalla sen laantumista. Nissonvággissa, minne olin suunnitellut suuntaavani seuraavaksi, olisi varmaankin myös tuulista. GPS-laitteella tilaamani sääennuste ilmoitti tälle päivälle 100 % sadetta, kahdelle seuraavalle 80 % sadetta ja aurinkoa vasta perjantaille, jolloin pitäisi jo lähteä pois. Sade alkoikin ja muuttui pian melko runsaaksi. Váimovággiin suuntaaminen voisi sekin olla vaihtoehtona pohdin, Nissonvággihan oli jo ennalta aika tuttu, tällä säällä en tunturien huiputuksia siellä ehkä tekisi kuitenkaan. Näihin pohdintoihin antoikin sitten tuuli vastauksen, alkoi heiluttaa telttaa niin voimallisesti, että katsoin parhaaksi lähteä pois ennen kuin teltta hajoaa. Kovan tuulen ja epäsuotuisan sääennusteen vuoksi päätin tällä kertaa jättää retken tähän. Klo 15:38 aloin pakata tavaroita, arvioin, että ehtisin valoisan aikana alas metsään polulle, polkua voisin otsalampun valossakin kulkea. Pakattuani tavarat laitoin kuoriasun päälle, sitten purin ja pakkasin teltan. Lähdin sitten kävelemään myötätuuleen, se olikin ainoa sopiva kulkusuunta, poikkeaminen vähänkin laitamyötäiseen aiheutti horjumista. Tuuli antoi vauhtia ja alamäki auttoi myös. Koivumetsässä tuuli oli jo vähempänä, pidin tauon ja söin suklaapatukan 11,89 km kuljettuani. Pääsin auton luo klo 19:50 Ruotsin aikaa. Tankkasin Ylitorniolla ja olin kotona klo 04:20 Suomen aikaa.
Huomioita: Kova tuuli lopetti retken lyhyeen, sadesää ei sekään antanut kannustetta jatkaa huomioiden tavoitteen tehdä tunturien huiputuksia. Lapporten yli nähtyä edestä ja takaa. Uudet vaelluskengät toimivat aivan hyvin, jalat pysyivät kuivina ja lämpiminä, ei hiertymiä.